Väkiluku-asia etenkin näin Äitienpäivänä

Marylandin yliopiston ja Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkijat löysivät vihdoin kattavan selityksen siihen, miksi mehiläisten joukkokuolemat (Colony Collapse Disorder) yleistyivät viime vuosina. Jo pelkästään USA:ssa mehiläisten merkitys on valtava koska ne pölyttävät 130 eri viljelykasveja ja pölytyksen myönteinen satovaikutus arvioidaan vuositasolla noin 15 miljardin dollarin arvoiseksi. Vaikuttaa siltä, että EU:n väliaikainen neonikotinoidi-kielto on riittämätön ja ehkä vääräkin, koska varsinainen syyllinen on pestisidien, insektisidien ja fungisidien ”noitakeitos”. Kyseiset tutkijat selostavat PLOSone-tiedejulkaisussa, miten terveet mehiläiset reagoivat eri kasvien siitepölyyn (manteli, omena, karpalo, vesimeloni, kurpitsa, kurkku ja mustikka). Näistä viljely- ja villikasveista löytyi keskimäärin yhdeksän eri torjunta-ainetta ja yhdestä jopa 21 pestisidiä, insektisidiä ja fungisidiä.

Tutkimuksessa selvisi, että tällainen cocktail aiheuttaa mehiläisille sen, että ne eivät ole enää resistenttejä Nosema ceranae-loissienelle ja tämä johtaa joukkokuolemaan. Aiemmin luultiin, etteivät fungisidit (hometorjunta-aineet) ole haitallisia, mutta uusi tutkimus paljasti että ne ovat hyvin vaarallisia, erityisesti chlorothalonil ja pyraclostrobin. Insektisideistä (hyönteistorjunta-aineet) erityisen haitallisiksi todettiin fluvalinate ja amitraz.

Yhdysvalloissa Colony Collapse Disorder johti viimeisten kuuden vuoden aikana noin 10 miljoonan mehiläispesän tuhoon ja menetyksen rahallinen arvo uskotaan olevan noin 2 miljardia dollaria. Tutkijat toteavat, etteivät neonikotinoidit ole yksin vastuussa vaan se torjunta-aineiden seos, joka siirtyy mehiläisiin siitepölyn kautta. Tämä seos vaikuttaa vastustuskyvyn alenemiseen, jolloin Nosema ceranae saa yliotteen.

Huolestuttavaa on, että monet villikukat ja -marjat olivat myös torjunta-ainepitoisia vaikka niitä ei ole koskaan ruiskutettu.

Liberalismi-kapitalismi-nimellistalous opettaa monenlaisia ”ahtautumalla mahdutte” -oppeja. Väkiluvun vähentäminen on ympäristöteko.

Juha Korkee

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *